Vapepa - Verkosto, joka pelastaa ihmishenkiä
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on yli 50 järjestön tai muun yhteistyötahon verkosto, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa. Useimmiten Vapepa hälytetään kadonneen ihmisen etsintään, mutta vapaaehtoisia tarvitaan myös esimerkiksi antamaan henkistä tukea, ohjaamaan liikennettä ja auttamaan evakuoinneissa. Auttajamme toimivat maalla, vesialueilla ja ilmassa. Vapepa-verkoston toiminta on:
- Vapaaehtoista
- Viranomaista tukevaa
- Pyyteetöntä
- Organisoitua
- Koulutettua kansalaistoimintaa
Vapepa-järjestöt toimivat yhdessä, jotta jokaisen järjestön osaaminen pystytään hälytystilanteessa hyödyntämään hädässä olevan ihmisen auttamiseksi. Hälytystilanteessa vapepalaiset johtavat omaa toimintaansa.
Kaikille avoin järjestöjen yhteenliittymä
Vapepan toimintaan voi tulla mukaan jokainen, joka haluaa auttaa muita käytännönläheisellä tavalla. Vapepan jäsenjärjestöt järjestävät koulutuksen kaikille vapaaehtoisille. Järjestöt myös varustavat omat vapaaehtoisensa. Vuonna 1964 perustetussa Vapepassa toimii ympäri Suomen yhteensä noin 11 000 vapaaehtoista yli 1000 hälytysryhmässä. Suomen Punainen Risti toimii Vapepan yhteysjärjestönä ja koordinoi Vapepan toimintaa yleisen pelastuspalvelutoiminnan osalta. Suomen Meripelastusseura koordinoi vapaaehtoista meripelastustoimintaa ja Suomen Lentopelastusseura vapaaehtoista lentopelastustoimintaa.
Vapepa Tampereen paikallistoimikunnan historia
Tampereen paikallistoimikunta on perustettu alun perin nimellä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Tampereen aluetoimikunta 15.2.1990. Perustamiskokouksessa oli paikalla edustaja kahdeksasta jäsenjärjestöjen yhdistyksestä, joukossa niin jo lakkautettuja kuin edelleen samalla nimellä toimivia yhdistyksiä. Toiminnalla on Tampereen seutukunnalla siis pitkät perinteet ja näkyypä vanhoissa pöytäkirjoissa samoja nimiä joita samaisissa papereissa on tänäkin päivänä.
Toimintaa oli käynnistämässä SPR Hämeen piirin tuolloinen valmiuspällikkö Tommi Mattila, joka aloitti keskustelun aluetoimikunnan perustamisesta vuonna 1989 järjestetyn suuren pelastusharjoituksen yhteydessä. Pelastusharjoituksessa oli paikalla väkeä SPR:stä, reserviläisistä, koirajärjestöistä sekä matkamotoristien yhdistyksestä. Päätettiin järjestää kokous jossa asiaa voitaisiin edistää. Sopivia järjestöjä etsittiin puhelinluettelosta ja kokouskutsuja lähetettiin parikymmentä.
Perustamisen jälkeen toiminta lähtikin etsintöjen parissa rivakasti liikkeelle. Koulutusta ja kurssitusta alettiin ripeästi järjestämään ja yhteistoiminta kehittyi. Hälytystekniikka oli alkuaikoina luonnollisesti kovin erilainen kuin nykyajan automaattiset hälytys- ja raportointijärjestelmät. Hälytykset hoidettiin soittamalla rinkiä hälytysryhmien keskuudessa. Poliisi soitti ensin päähälyttäjälle, joka teki ilmoituksen ryhmiin ja niin edelleen. Etsintähälytyksiä on historian aikana ollut jokseenkin tasaiseen tahtiin, mikä kertoo hyvästä yhteistyöstä poliisin ja paikallistoimikunnan välillä.
Ensihuollon toimintamallit (ja toisaalta paikoin niiden puute) tulivat ensi kertaa laajalti esille Nokian vesikriisissä 2007. Vesikriisi oli varsin konkreettinen esimerkki siitä, että vaikka aiemmin ei ollut tiedossa miten tämän kaltaista toiminta johdetaan tai organisoidaan saatika siitä kuka on johtovastuussa, saatiin toiminta käyntiin varsin nopeasti. Nokialla opittiin niin oivallusten kuin kantapään kautta ja nykyään yhteistyö esimerkiksi kaupungin edustajien kanssa on varsin sujuvaa.
Paljon on opittu matkan varrella, eikä sattumuksiltakaan ole vältytty. Toiminta on muotoutunut varsin hajanaisesta mutta sitäkin auttamishaluisemmasta porukasta organisoituun, johdettuun ja vakiintuneeseen auttajien verkostoon. Monet aktiiviset toimijat ovat antaneet tälle toiminnalle merkittävän osan elämästään ja jatkavat edelleen mukana toiminnassa. Toiminnalle on aina ollut ominaista jatkuva kehitys sekä uudistuminen ja juuri se on vahvuutemme tänäkin päivänä.
Vapepa Tampereen paikallistoimikunta haluaa kiittää kaikkia aikaansa antaneita, oli se sitten tunteja, päiviä, vuosia tai vuosikymmeniä. Jokaisesta toimijasta jää jälki ja jokainen annettu tunti on yhtä arvokas!
Tarkemmin paikallistoimikunnan historiasta voit lukea historiikista, joka kirjoitettiin paikallistoimikunnan täyttäessä 20 vuotta 15.02.2010.